Työkaverini juhlii viisikymppisiään perhepiirissä ja halusi pientä täytekakkua. Koristelutoiveita ei ollut, lempiväreikseen hän mainitsi vaaleanpunaisen ja turkoosin. Koska noita vaaleanpunaisia ruusuja olen tehnyt viimeaikoina, halusin kokeilla turkoosia. Liekkö nuo nyt sitten sitä, ainakin kakkua hakiessaan sankari ihastui väriin. Koristeluun halusin tuoda jotain talvista lisää, vaikka nuo lumet nyt täältä kokonaan sulikin. Ja tuon iän tein tarkotuksella noin "näkymättömäksi", koska sankari itse ei sitä halunnut korostaa, mutta arveli vanhempiensa sitä odottavan näkyville.
Pohja 4 munan vaalea peruspohja (siis reilusti kahdeksalle hengelle )
Kostutus vaniljamaidolla
Täyte: Raparperivaniljatäyte
Kuorrutus sokerimassa-marsipaani, alla sokericreme
Kakun pinnassa kevyt suihkaus helmiäistä
Kukat sokerimassa-marsipaania, lehdet ja tähdet sokerimassaa. Ruusun "varret" ja ikä pikeeriä. Lisänä pieniä hopeisia ja valkoisia helmiä.
Tähän olen tyytyväinen! Mutta jotta ei liikaa pääse tuulettamaan, muutamasta kohtaa kakku rupesi valumaan nestettä... Raivostuttavaa! Vaikka yritin laittaa sokericremen alareunaan ekstratarkasti, jäi sinne siis ilmeisesti kuitenkin joku kolo. Ja raparperihillonkin valutin siivilässä ja oikein painelin siivilää vasten ennenkuin laitoin kakkuun. Ei ymmärrä Pikeerin spritsauskin sujui muuten aika kivuttomasti, mutta nuo numerot nyt ei ole viimesen tarkat kun just pienin kaveri tuli tökkimään ja heiluttamaan äitiä. Koko kakkua en ole kuin muutaman kerran kuorruttanut kokonaan kuorrutteella ja vähän sitäkin jänskäsin, mutta sekinhän on itseasiassa helppoa kun vaan kaulii tarpeeks ison lätyn.
Hurrrjan paljon onnea Ulla!