Äiti täyttää taas Silmänisku vuosia ja kakkua siis!  Äiti, älä lue seuraavaa, siinä lukee vaan että koristeluun on paneuduttu oikein perusteellisesti... (koristelu on tosiasiassa syntynyt ihan ylijäämäkukkasista ja lehdistä, koska kaiken remppahässäkän, tilauskakkujen ja muun kiireen keskellä pääsi jo koko synttärit unohtumaan ja siskoni muistutuksesta päätin eilen illalla ihan ex tempore vielä ruveta kakun leipomiseen)   

1268833548_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1268833506_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pohja 4 munan vaalea sienipohja

Kostutus vaniljamaidolla

Täyte: mansikkaviipaleet ja mansikka-jogurttitäyte

Kuorrute sokerimassa-marsipaania, alla ohuen ohut kerros flora vispiä, pinnassa kevyt suihkaus helmiäistä (kakku tuhoutuu varmaan hyvin pian, joten ei liene väliä mitä kuorrutteen alla on). Kuorrute on luonnossa sellanen hyvin hemppis vaaleanpunanen, kuviin en saanut väriä näkymään oikein. Alakuvassa kuitenkin jo aavistus sinnepäin.

Koristeet sokerimassa-marsipaania.

Luullakseni äiti ja isä tykkää enemmän ihan kermakakuista, mutta nyt oli hyvä tilaisuus testata "rypyttäjää" koska kakku jää vaan lähipiiriin (äiti ei tän postauksen jälkeen varmaan enää puhu mulle Nauru) Rypyttäjällä pitäis kuitenkin varmaan tehdä enemmän ihan sitä ryppyä eikä vaan painaa tota jälkee kuorrutteeseen, vai miten on? No, testataan testataan.

Kaikesta pikaisuudestaan huolimatta tästä tuli ihan kiva ja onnistu ilman ongelmia. Miks aina nämä "ei niin väliä" kakut onnistuu ok ja tilauskakkujen kans on sit vaikka mitä sählinkiä?  Yllättynyt