Vanhempani muuttivat uuteen kotiin ja sen kunniaksi kakkua! Mutta ei tätä oikein enää viitti tuparikakuksi kutsua, kun muutto tapahtui kuitenkin jo lokakuussa... Ei muka ole ollut aikaa/sopivaa tilaisuutta tehdä kakkua. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Joskus ennen muinoinhan on ollut tapana viedä uuteen kotiin tuliaisiksi suolaa ja ruisleipää onnea tuomaan. Minä vien ne nyt kakun päällä, eli koristeet on esittävinään suolapussia ja varrasleipiä.

1264251676_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1264251724_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1264251766_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pohjana 4 munan vaalea peruspohja

Kostutus vaniljamaidolla

Täytteenä kahdessa välissä tämän hetken suosikkini omenakompotti ja sen kaverina seos, jossa kermavaahtoa ja omena-kanelirahkaa.

Pursotukset flora vispiä, jossa vaniljakreemijauhetta ja omena-kanelirahkaa (lusikoin ne isot omenanpalaset pois).

Koristeet sokerimassa-marsipaania, teksti suklaata (maitosuklaata ja tummaa suklaata sekaisin, tosi kivan tuntusta spritsata).

Kakun sivureunojen kohdalla ylitin ja yllätin itseni ja kermapinnasta tuli oikeesti törkeen tasanen. Ajattelinkin, että laitan vaan ylä-ja alareunaan tähtityllalla tähdet, mutta neiti näpsä 5v. halus kakkuun lisää röyhelöä "koska mummo ja ukki tykkäis siitä", joten laitoin sitten nuo raidat vielä. Höh, kerrankin kun onnistuu kunnolla.