Täksi päiväksi minun oli tarkoitus tehdä kakku ensimmäistä synttäriään viettävälle tytölle, mutta nyt, ekaa kertaa, jouduin perumaan tilauksen koska meidän pikku-ukko sairastui. Ei siinä mitään jos oltais oltu kotona, iska ois voinut hoitaa potilasta, mutta kun oltiin kakun tekoa edeltävänä päivänä monen sadan kilometrin päässä kotoa ja lääkäri antoi hyvin vahvan matkustuskieltosuosituksen labratulosten perusteella. Valitettavasti siis näin, olen tosi pahoillani! Onneksi tilaaja sai kuitenkin kakun toisaalta ja pienen neidin synttärit pelastui. Koristeen olin tehnyt jo valmiiksi ja tälläinen olisi kakun päälle päässyt.

1279373941_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1279373978_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja ne terveiset Tanskasta: me siis lomailtiin ja toissa viikolla käytiin Tanskassa Legolandiassa. Aivan MIELETÖN paikka!!! Me kerettiin kierrellä puistoa läpi puoltoista päivää ja silti jäi vielä juttuja näkemättä ja kokematta. Toisena päivänä vallinnut harmaa ja sadekuuroinen sääkään ei vauhtia ja iloa hidastanut - päivällä oltiin haukattu vaan pientä suolaista ja nälän jo alkaessa kurnia vatsaa rupesin katsomaan kelloa, että olisko jo ruoka-aika oikeastikin. Kello oli puoli seitsämän! Luulin sen olevan jotain neljän pintaan, siis käsittämättömän nopeasti aika kului.

Paitsi että Legolandiassa oli alue, jossa oli rakennettuna legokyliä yms., oli uskomattomia legorakennelmia pitkin poikin puistoaluetta ja osana huvipuistolaitteita, esim. kummitusjunan varrella olleet hahmot oli kaikki legoista - oli lepakkoa, taskurapua, oli keskiaikateemaa jossa ihmiset söivät vartaassa grillattua possua, oli luurankoa ja merirosvoa jne. Teemat oli hyvin tarkkaan mietittyjä ja yksityiskohtaisia. Esimerkiksi eräs kokonaisuus oli meriteemalla, jonne oli rakennettu öljynporauslautta. Meressä sitten tietenkin lipui tankkeri ja toisella puolella "merta" valaat nousi pintaan (eli siis vedessä oli valaat, jotka oli rakennettu pyörimään kepin ympärillä niin, että niiden selät välillä nousivat veden pintaan). Ihan huikeita juttuja!

Tässä vähän makupaloja:

1279373578_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tässä siis lentoasema, ja nuo koneet oikeasti liikkui ja lähti ajamaan pitkin kiitorataa, ilmaan eivät sentään nousseet Hymy

1279373616_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1279373652_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1279373685_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1279373721_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1279373758_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1279373801_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1279373847_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Toisen päivän päätteeksi tenavat kasteli ittensä läpimäriksi maasta tulleissa vesisuihkuissa. Koska varavaatteetkin oli jo käytetty päivän sateiden aikana piti äitin taas vetää ässä hihasta ja keksiä tenaville kuivaa päälle, jotta (onneksi) lyhyt, noin puolen kilometrin mittainen matka mökille sujuisi ilman pahempia vilunvärinöitä. Tämän näköinen kompania lähti matkaa taivaltamaan:

1279373892_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Oman takkini luovutin herra Heinämäelle - iso, mutta kuiva ja lämpimämpi kuin littimärät vaatteet. Sadeviitta vaan meinasi olla liian pitkä, joten sitä piti solmia lyhkäsemmäksi. Neiti Näpsä taas kietaistiin pikku-ukon rattaissa peittona olleeseen pussilakanaan ja siihen sitten sadeviitta päälle. Neiti tikutti kävelemään kuin nakkimakkara käsien ollessa "paketin" sisällä! Itelleni jäi sitten sadeviitan alle vaan lyhythihainen paita, mutta onneksi tuo viittakin vähän lämmitti kun ei päästänyt tuulta sisään eikä ilma kuitenkaan mitenkään varsinaisesti kylmä ollut. Meitä (ja joitain ohikulkijoitakin...) tilanne huvitti suunnattomasti, saatiinpahan hauska loppu hauskalle päivälle!

Legolandiaa suosittelen lämpimästi lomakohteeksi, kannattaa vaan varata aikaa reilusti paikan päällä oloon. Legolandian naapurissa tien toisella puolella olisi ollut iso vesipuisto/kylpyläkeskus ja n. 20-30 kilometrin päässä Billundista Euroopan suurin (?) eläinpuisto. Ne jäi nyt meiltä siis näkemättä.

Ai joo, pakko vielä kehua ja kiittää tenavia. Vaikka matkaa kertyi auton mittariin n. 3000 km, äidin höpöläiset jakso äärimmäisen hyvin! Muutaman kerran piti vähän komentaa ja yhden tai kaksi kertaa melkein menettää hermot, mutta ältsin hyvin matkan pituuteen nähden. Ja pieninkin matkalainen, tuo meidän puoltoista vee, itki ja kitisi ehkä 15 minuuttia. Siis koko matkalla. Ajatelkaa!